Elämä olisi helpompaa jos kaikki vaan loppuisi. Varsinkin unet. En jaksa enää. En jaksa rakastaa, en jaksa olla rakastettu, en jaksa itkeä, en jaksa herätä ja pettyä, en jaksa olla surullinen. Tahtoisin vain etten tuntisi mitään. Edes vähän aikaa. Tai että voisin irtautua itsestäni ja tarkastella elämääni uudesta näkökulmasta. Vihaan tätä ihmistä joka minusta on tullut. Minun tekee mieli tuhota ja repiä kappaleiksi ja hajottaa ja hävittää. Tahdon lähteä pois, lentää Intiaan, mennä jonnekin tekemään jotakin jolla on merkitystä, olla joku joka ei ole kukaan, jättää kaikki taakseni, kadota jonnekin. Tahdon jäädyttää mun sydämen niin ettei sinne voi enää säilöä mitään, että kaikki mitä siellä nyt on kuolee ja katoaa ja muuttuu mustaksi. Mä tahdon pedon pois mun päästä, tahdon että se häpeää tekojaan ja minä en enää välitä. Tahdon ulos näistä nahoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti