Tänäänkin vain päivä muiden joukossa. Yritän kovasti olla miettimättä mitään. Hoidan vain työt kunnialla ja sitten menen kotiin. Merkityksettömiä päiviä merkityksettömässä elämässä. Näin joskus. Ehkä minä tulen vielä joskus takaisin. Semmoisena mitä yleensä olen. Mutta en osaa luvata mitään, enkä haluakaan. Ei minulla ole oikeastaan ikävä sitä. Olen vain, olen ja olen muuta en saa koskaan sanottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti