I won't be left dancing along to songs from the past

"Haluatko sä että voisin olla vielä joskus terve?"

"Joo. Kuinka niin?"

"Ehkä pystyt sitten sen vuoksi joskus puhumaan mun kanssa asioista."

"Miksi mun nyt pitää liittyy mihinkään."

"Eli et tahdo liittyä? Mä tiedän ettet tykkää mun hulluudesta ja mielelläsi varmaan tahtoisit että jättäisin sinut vaan kokonaan rauhaan. Mutta minun mielen päällä on asioita jotka tahdon selvittää. Ilman sitä en ikinä pääse eteenpäin elämässäni. Ja minua ärsyttää itsekin olla tällainen. Olisin mielelläni jotain ihan muuta. Mutta mun terapeutti minua käski. En minä muuten. Tekisin aina vaan sun mieliksi jos voisin. Älä vihaa minua niin kamalasti."

"En vihaa sinua ollenkaan. En käsitä miksi mun pitää kantaa vastuuta. Sinusta. Tai muista. Enkä mä halua. En ole oikea henkilö siihen. Enkä halua olla se. Sulla on perhe, sulla on kavereita, tuttuja, terapeutti, sisarukset. Tai voisit tavata kenet vaan." 

"Mä olen puhut ihan kaikille. Mutta ne ei ole sinä. En minä saa niiltä sinun vastauksia. On kysymyksiä joihin vain sinä voit vastata. En mä voi kysyä sinulta minkä takia mun sisko vihaa minua koska sulla ei ole siihen vastausta. Mikset sä ymmärrä? En osaa selittää paremmin. En tahdo että olet vastuussa mistään koska et pysty siihen. Mä antaisin mitä vaan jos mun ei tarvitsisi pyytää sinua auttamaan. Olen jo yrittänyt kaiken ja tehnyt kaiken. Ja tiedän ettet koe että sun pitäisi antaa jotain koska et ole itsekään pyytänyt mitään.Mä unohtaisin kaiken jos pystyisin. Pyyhkisin sut helvettiin mun mielestä ja muistoista ja menneisyydestä jos se olisi mahdollista. Etkö voisi tämän viimeisen kerran kuunnella ja yrittää ymmärtää. Puhua oikeasti. Tiedän että se on liikaa, en saanut pyytää sitä edes silloin kun olit vielä mun kanssa. Anna mulle mahdollisuus onneen."

"Ei mulla ole vastauksia mihinkään. Enkä mä ole mikään vastaus mihinkään."

Minä yritin. Yritin oikeasti saada sen ymmärtämään. Laskemaan minut vapaaksi. Antamaan minulle takaisin siipeni jotka sille lahjoitin ja jotka se kadotti. Mutta ei peto, ei ikinä. Koska se ei pysty luopumaan mistään. Se ei voi koskaan menettää mitään. Sen täytyy aina saada pitää kaikki ovet avoinna, kaikki sylit lämpiminä. Kaikki jalkovälit kostuneina. Kaikki. En jaksa enää olla sen huora. Mutta en pysty muuhunkaan.